Tällä kertaa ajattelin kirjoitella meidän näkemystä projektiopinnan merkityksestä. Monelle meistä seuraava tilanne on varmasti tuttu – ulkona on hieman kirkkaampi päivä ja neuvotteluhuoneeseen tai opetustilaan pääsee runsaasti luonnon valoa. Kun yritämme pitää esitystä valkokankaalla, kuva on hailakka ja tekstistä saa juuri ja juuri selvän, kuvista puhumattakaan. Ja tämä tilanne on tilan valot sammuksissa. Entä jos haluaisit nähdä myös asiakkaat tai oppilaat kunnolla esitystä pitäessä? Tähän meillä on onneksi mainio ratkaisu, jolla kuvan laatu pidetään loistavana, vaikka huoneen valot olisivat päällä ja ulkona on keväinen auringon paiste. Kaukana ovat ne ajat, kun huone piti pimentää projektorin käyttöä varten!

Usein valkokangas ajatellaan vain pintana, johon kuva heijastetaan, kiinnittämättä enempää huomiota pinnan materiaaliin. Valkokangas kuitenkin on yhtä tärkeä komponentti laitteistossa kuin itse projektori. Perinteinen valkoinen kangas heijastaa myös runsaasti hajavaloa katsojalle, jolloin projektorin kirkkaudesta riippuen kuva saattaa olla hyvinkin hailea. Nykyään toimistokäytössä vakiintuneet tehokkaat 4000-5000 ANSI-lumenin projektorit ovat loistavia ja edullisia laitteita mutta ne eivät yksinään tuota lopputulosta, jota on ilo katsella.

Ratkaisumme näissä tiloissa on käyttää kankaita, jotka eivät heijasta hajavaloa perinteisen kankaan tavoin. Heijastuksen määreenä käytetään SRF-arvoa, Screen Reflectance Factoria. Tätä arvoa moni valmistaja ei kuitenkaan kerro, sillä se käytännössä kertoo kankaan huonoudesta. Perinteisellä valkoisella kankaalla tämä arvo liikkuu 25 prosentin luokassa. Valoisten tilojen ALR-kankailla päästään jo 12 prosentin luokkaan ja markkinoiden parhailla, optisilla DNP-kankailla tämä arvo on enää 5 prosenttia.

Kuvaa arvioidessa kaksi tekijää on ylitse muiden – kirkkaus ja kontrasti. Kansainvälisen ANSI/INFOCOMM 3M-2011 standardin mukaan kohtalainen kontrasti suhde projektiokuvalle on 15:1. Hyvän kontrastin rajana pidetään 20:1 arvoa. Alla olevat kuvat kertovat enemmän kuin tuhat insinöörin harhailevaa sanaa, joten vertaillaan uneliaan maskottimme kuvaa eri kontrastiarvoilla.

Kollegamme turkissa nähdään hyvin kontrastin vaikutus mustavalkoisessa kuvassa. Huonolla kontrastilla yksityiskohdat katoavat kokonaan. Kuvassa kontrasti suhde vasemmalta oikealle 5:1, 10:1, 15:1 ja 20:1.

Syksyinen värimaailma haalistuu todella tylsäksi, kun kontrasti vähenee. Kuvan kontrastisuhde on jälleen vasemmalta oikealle 5:1, 10:1, 15:1 ja 20:1.

Esimerkkilaskelmassa tila on valot päällä hyvin kirkas, ajattele esimerkiksi normaalia luokkahuonetta. Esimerkkitilan pöydältä mitattu luminanssiarvo on 400 lux. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tällöin projektiopinnalla arvo on noin puolet siitä, 200 lux. Käytämme projektorina 4000 ANSI-lumenin laserprojektoria ja kankaina on perinteinen valkoinen kangas sekä optinen DNP-kangas. Kuvakoko on 100 tuumaa. Näin saamme laskettua olosuhteissa toteutuvan kontrastiarvon, ICR:n. Tällaisessa tilassa kontrastiarvo DNP-kankaalla olisi 27,7:1 eli suorastaan erinomainen. Valkoisella kankaalla käyttäjä joutuisi tyytymään arvoon 9,4:1. Esimerkkimme projektorilla kuvan kirkkaus asettuu kankaasta riippuen noin 400-500 nitsiin, joka on samaa luokkaa näyttöjen kanssa ja oivallinen kirkkaus hyvin valaistussa tilassa. Ajatusleikkinä mukana on myös 8000 lumenin projektori perinteisen kankaan kanssa, jolloin päästään yli kohtalaisen 15:1 kontrastin, tarkalleen ottaen 16,4:1 arvoon. Tämä ratkaisu tosin on huomattavan kallis ja kuvan kirkkaus nousee ikävälle tasolle eikä sitä jaksaisi pidempään katsoa.

Toivottavasti onnistuin avaamaan teille asiaa, joka ei välttämättä tule tilan suunnitteluvaiheessa ensimmäisenä mieleen. Mikäli teillä on aiheesta kysyttävää tai kaipaatte suunnitteluapua ja toteutusta kun esitystekniikka tai muut av-ratkaisut ovat ajankohtaisia, olemme täällä teitä varten!